Oiva-hankkeen loppuseminaari ja matkatori 8.1.2014

Lähdimme keskiviikkona iltapäiväksi verkatehtaalle kuulemaan mielenkiintoisia esiintyjiä Oiva-hankkeen loppuseminaariin.

Ensimmäisenä vuorossa oli Mikko Kuustosen puheenvuoro Asenteiden tehohoito - matkakertomus ajasta. onnesta ja yhteisön voimasta. Hyvänä esiintyjänä Kuustonen sai kaikkien mielenkiinnon kohdistumaan itseensä kun hän kertoi elämäntarinaansa ja mitä oli matkan varrella oppinut ihmisyydestä.

Mikko Kuustonen viihdyttää laulullaan.

Parhaana neuvona Mikko Kuustonen pitää ajatusta "Katso ihmisiä silmiin ja sano 'päivää'". Tuota ajatustahan voi soveltaa moneen elämänalueeseen niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Markkinoinnissakin pääsee pitkälle kun osaa kohdata ihmiset oikealla tavalla ja rakentaa verkostoja.

Afrikkalainen sananlasku: Jos haluat kulkea nopeasti, kulje yksin. Jos haluat päästä pitkälle, kulje yhdessä toisten kanssa. Mietitäänhän sitten tätä, me suomalaiset individualistit!

Mikko Kuustonen esitteli myös J.T. Bergqvistin kaavan innostuksen matematiikasta:

1.0 x 1.0 x 1.0 = 1.0 => normisuoritus
1.0 x1.2. x 1.0 = 1.2 => innostus tarttuu
1.2 x 1.2 x 1.2 = 1.7 => yhteisnoste
1.0 x 1.2 x. 0.5 = 0.6 => the bad apple
0.8 x 0.5 x 0.0 = 0.0 => yhteislatistaminen

Tämä on aika jännittävä tulkinta perinteisestä ryhmätyöstä: Yleensä aina on joku, joka ei ole kiinnostunut koko työstä yhtään eikä halua antaa siihen mitään omaa panostaan. Tällöin kaikkien muidenkin panos ikään kuin valuu hukkaan eikä lopputuloksesta tule niin hyvä kuin voisi tulla.

Kuustosen mukaan keskeneeräisyyttä ei pidä pelätä vaan ideoida rohkeasti yhdessä. Huonostakin ideasta voi jalostua hyvä idea kun sitä yhdessä mietitään.

Seuraavan puheenvuoron piti Veikka Gustavsson, vuorikiipeilijä, matkailuyrittäjä ja lehtikustantaja.
Hän kritisoi voimakkaasti suomalaisten matkailuyrittäjien markkinointitapoja. Hänen mielestään kukaan Suomessa ei myy palveluja kiireiselle ihmiselle "Stadista". Kaikilla on markkinointimateriaaleja, mutta verkostoitumista ei ole. Luontevaa ei ole vielä markkinoida jollekin niin, että ehdottaa vaikka "tuletko ratsastamaan meidän hevosilla?". Yleensä vain sanotaan kyselijöille "On meillä nettisivut". Se ei hänen mielestään ihan riitä, vaan pitää oikeasti MYYDÄ.

Tärkeää on myös se, että ajatellaan asioita asiakkaiden näkökulmasta. Tehdäänkö asiat asiakkaille helpoksi. Kuinka paljon asiakkaan pitäisi nähdä vaivaa siihen että löytää oikeat tiedot, neuvontamateriaalit ynnä muut valitsemastaan kohteesta.

Mielenkiintoinen ajatus oli  myös se, asettaako ihminen itsensä toisen ihmisen palapeliin, vai kuvitteleeko toiset ihmiset oman palapelinsä osasiksi. Tämä valaisi hieman kauan pohtimaani pulmaa siitä, miksi jotkut ihmiset ajattelevat omaa etuaan niin paljon ja haluavat toisten ihmisten toteuttavan omaa suunnitelmaansa elämän tavoitteista. Kannattaisi ajatella niinkin päin, että "mitä itse voisin tehdä toisen ihmisen hyväksi".

Kolmannen puheenvuoron käytti Lisa Sounio, kauppatieteen maisteri ja toimitusjohtaja, esityksellään Brändistä ytyä! Vauhtia matkailuyritysten markkinointiin 2014. Varo hajutonta ja mautonta ...?

Vauhdikas esitys oli aikamoinen ajatusten ilotulitus, mutta tärkeimpinä  näistä jäi mieleen:

Markkinoinnissa pitää erottua omalla tyylillä ja äänellä. Markkinoinnin pitää olla kekseliästä. Sounion mielestä Suomessa markkinoinnissa funktio jyrää, mutta lumous puuttuu.
Tärkeää on hemmottelu viihteellisyys ja esteettisyys. Pitäisi saavuttaa uusi palvelutaso, jotakin luksusta mitä muilla ei ole. Syntyy legenda ja puhetta ihmisten kesken, mikä on ilmaista markkinointia.

Tuotteistaminen on vielä lapsenkengissä. Tuotteistamisessa on tärkeää tehdä paketteja ja kokonaisuuksia, jotka kiinnostavat ja jotka tekevät palvelut helposti saataviksi. Tässä on jotakin samaa kuin Gustavssonin ajatuksessa edellä (kiireinen ihminen kaipaa helposti ostettavia paketteja ja elämyksiä).

Markkinoinnissa pitäisi keksiä jotakin sellaista, että jää mieleen, Esimerkkinä vaikka viiksien kasvattaminen voi tehdä ihmisestä brändin...

Lopuksi kävimme Verkatehtaan lasipihan Matkatorilla, jossa oli jonkin verran näytteilleasettajia alueen matkailuyrityksistä. Harmillista oli vain, että osastot olivat hyvin pieniä, ja niille pääseminen hankalaa, jos siellä oli yksikin ihminen jo ennestään. Lisäksi näytteilleasettajat olivat usein kiinnostuneempia juttelemaan keskenään kuin osastolla vierailevien kanssa.

Niina löysi mielenkiintoisen esitteen..

Halavatun Papat esiintymässä Matkatorilla